Meillä oli aikomus käydä tutustumassa Kannuksen Kennellinjan koiratouhuihin. Toivottiin pääsevämme peuhaamaan muiden samanikäisten pentujen kanssa. Paikalla ei kuitenkaan näkynyt ketään. Päätimme sitten käydä kuitenkin metsässä vähän kävelyllä.

Menimme Kälviän ja Kannuksen välillä olevan ampumaradan läheisyyteen ja kuinka sattuikin radalla ammuttiin parhaillaan kiväärillä. Saimmekin samalla hyvän opetustilaisuuden totutella laukauksiin. Vaikka toisaalta eipä siinä sen kummenpaa totuttelemista ollut. Ensimmäiseen laukaukseen Tiitu reagoi kääntämällä korviaan vähän taakse ja vilkaisi nopeasti taakseen meihin ja jatkoi matkaansa. Ainakaan tässä vaiheessa ei paukkuarkuudesta ollut merkkiäkään. Käveleskelimme metsässä noin puoliska tuntia ja radalla ammuttiin lähes koko ajan. Opettavainen retki sai hyvälle mielelle.

Ollessamme lähinnä rataa kuuluivat laukaukset todella selvästi. Kuvassa Tiitun utelias katse äänen suuntaan. Samassa hetkessä mentiin jo vauhdilla kohti seuraavia mielenkiintoisia hajuja.

Enpä malta olla mainitsematta maahanmeno-harjoituksistamme. Maahan käskyä on harjoiteltu nyt neljänä päivänä. Ensimäisenä päivänä tuli ne kaksi onnistunutta suoritusta. Toisena päivänä kolme täydellistä suoritusta. Liikettä harjoiteltiin siten, että olin itse kontallaan lattialla nakinpala toisessa kädessä. Vapaan käden kämmenen löin kevyesti lattiaan toistamalla samalla maahan käskyn. Tätä tehtiin niin kauan kunnes Tiitu oivalsi mennä maahan (n. 10 kertaa). Harjoittelu lopetettiin onnistuneeseen suoritukseen ja kehuihin.

Tänään Tiitu sai maahan käskyn ensin kyykystä ilman käden läimäytystä lattiaan ja toisesta maahan käskystä tuli ripeä 100% suoritus. Kolmen tällaisen suorituksen jälkeen nousin jo seisomaan. Tiitu istua nökötti edessäni katse tiukasti silmiini. Ensimmäisellä maahan käskyllä neiti oli lattialla levynä siinä samassa silmänräpäyksessä. Ei todellakaan pitänyt itselläni pokka :) Nakin saadakseen Tiitu on valmis mihin vain, kunhan sen saa ensin oivaltamaan mitä kuuluu tehdä.