Tänään kävimme koirien kanssa lenkillä erikseen. Anne lähti Tumpun kanssa ja Kaitsu Tiitun. Pientä paniikkia syntyi siinä vaiheessa, kun lähdimme eri teille. Molemmat koirat käyttäytyvät yksikseen hyvin erilailla kuin ollessaan yhdessä. Korvien tippumisesta ei ollut tietoakaan, vaan luoksetulot ja pienet koulutuspätkätkin sujuivat kohtalaisen hyvin. Anne ja Tumppu treenailivat vähän seuraamista taluttimessa, luoksetuloa yms. hyvällä menestyksellä. Myös Tumpun irti päästämäminen sujui paremmissa merkeissä kuin yhdessä Tiitun kanssa. Tumppu malttaa paremmin kuunnella ja ryntäilyistään huolimatta tulee luokse todella ripeästi.

Kaitsu kävi Tiitun kanssa metsälenkillä. Tiitu on edelleen yksin ollessaan oma itsensä ja seurailee hyvin mukana irti olleessaan. Polkua kulkiessamme Tiitu tekee pieniä pistoja polulta pois, mutta pitää välimatkan koko ajan kohtuullisena. Koira on kuitenkin täysin erillainen kuin kulkiessamme yhdessä Tumpun kanssa. Otimme Tiitu kanssa pellolla luoksetuloja, jotka sujuivat erinomaisen hyvin. Tiitu tuli mainioisti suoraan eteen ja sivulle käskystä napautti lähes kiitettäviä suorituksia. Jätin Tiitun muutamia kertoja istumaan paikalle ja kävelin noin kymmenen askelta eteen, palasin takaisin ja palkkasin. Nämäkin onnistuivat hyvin lukuunottamatta yhtä kertaa, jolloin pellon reunan kiviaidalta tuli niin mielenkiintoinen haju, että se oli pakko käydä tarkistamassa.

Mukava huomata, että edes joissain tilanteissa koiralla on korvat ja ovat kiinnostuneita ihmisistä. Meillä on vielä paljon tekemistä yhdessä kulkemisen kanssa. Tosin viimeisin yhteinen lenkki sujui jo paljon paremmin kuin ensimmäinen. Siltikin irti päästettäessä koirien kuulo huononi merkittävästi ja varsinkin Tumppu ryntäili edelleenkin päättömästi. Plussaa oli kuitenkin se, että Tumppu malttoi jo ensimmäisellä käskyllä tulla luokse.

Tumppu haukkuu selvästi vähemmän. Enää ei jokaiseen ääneen tarvitse reagoida haukkumalla. Muutenkin kotona oltaessa Tumppu on avoimempi ja hakee jo muita lauman jäseniä leikkiin, niin meitä, Tiitua, kuin jopa kissojakin. Eilen Tumppu kirputti Pulmua niin, että kollin turkki oli ihan märkä. Kaikesta päätellen Tumppu alkaa vähitellen löytää paikkansa laumassa.

Pieni problema meillä on Tumpun syöminen. Alkuun ruoka maistoi ja kuppi meni tyhjäksi joka ruokakerralla. Nyt neiti nirsoilee selvästi kuivamuonan kanssa. Kotiruoka tekee edelleen kauppansa, mutta nappulat jäävät aamuisin enemmän tai vähemmän syömättä. Hauska piirre Tumpun käyttäytymissä on sen alkukantainen tapa peittää niin ruoka, kuin luutkin. Jätettyään ruokaa kuppiinsa se muka kuonollaan peittää sen. Ydinluulle Tumppu haki pitkään sopivaa piiloa. Loputa se vei luun sohvan nurkkaan ja peitti sen pyyhkeellä. Yhden luun Tumppu piilotti eteiseen kenkien alle. Tiitulla ei vastaavaa käytöstä ole lainkaan.

Tiitun kuvagalleriassa on muutama uusi tänään otettu kuva.