Hyvää alkanutta vuotta 2008 kaikille Suuren Tarhan vierailijoille!

Vaikka meillä täällä maalla onkin ison maailman hulinoihin verrattuna kovin rauhallista vuoden vaihteessa, päästiin mekin "nauttimaan" raketeista ja pommeista. Naapurin muksut (isot ja pienet) pakuttelivat aikalailla. Koirat ottivat paukuttelun varsin rennosti. Matalat jymähdykset saivat koirat sisällä herkemmin reagoimaan. Tumppu haukkui muutamaan otteeseen. Lähdimme rohkeasti iltalenkille puoli yhdentoista aikoihin. Seisoskeltiin ensin pihalla ja kuunneltiin miltä kuulostaa. Kumpikaan koira ei reagoinut mitenkään paukkuihin. Niinpä lähdimme normaali lenkillemme kylätielle. Muutama raketti ammuttiin varsin läheltä meitä tienvieressä olevan talon pihalta. Paukauksesta eivät koirat välittäneet, sen sijaan taivalle ilmestynyt valo ihmetytti Tiitua jonkin verran. Lähinnä se ihmetteli minne se valo katosi. Lopulta sitä kiinnosti paukuttelua enemmän naapurin Niilon merkkaukset aurausviittaan.

Tiitu on kyllä hauska miten se hoksaa ja yhdistää asioita. Tais olla eilen kun tuli se susista kertova dokumentti, jossa suolta kantautui joutsenten ääniä. Pihamme yli lentäneet joutsenet saivat kesälläTiitun kurkistelemaan ylöspäin missä linnut oikein lentää. Nyt televisiosta kuuluneet äänet saivat sen kurkistelemaan kaula pitkällä ikkunasta taivaalle. Ei se mikään ihan tyhmä ole :)  Mistä sitä tietää, vaikka ne ois liikkeellä näin talvellakin ja kerran ääni kuuluu pakko tarkistaa, ettei missaa tilannetta.

Vihdoinkin näyttää vähän talviselta. Tänään oli jo talven tuntua, kun pakkasta oli kymmenkunta astetta ja luntakin muutama sentti. Vähäjärvi on myös jäätynyt ja märkänä satanut lumi teki jään pinnasta mukavan kulkea. Käytiin mittailemassa jään paksutta ja onhan sitä yli 20 cm, joten hyvin siellä uskaltaa kulkea. Koirien kanssa jäälle meno on oma haasteensa. Tänäänkin treenattiin yhdessä kulkemista niin, että vain toinen sai olla täysin vapaana ja toinen pitkän liinan peräänsä. Varsinkin Tumpulla on takaa-ajo ja saalisleikki kovin herkässä, eikä sen alettua koirien hallinta ole varmaa. Siksipä ei anneta siihen tilaisuutta. Matalalta punaisena paistanut aurinko värjäsi maiseman ja koiratkin. 

Eilen sattui tässä kylätiellämme melkoinen harvinaisuus. Vastaan tuli useampi koiran ulkoiluttaja. Joskus saattaa mennä viikkoja ettei täällä törmää yhteenkään, eilen sitten kohdattiin iltalenkillä peräti kuusi koiraa. Mukavinta oli kohdata ymmärtäväisiä koiriaihmisiä, jotka itsekin kiittelivät tuiki tarpeellisesta siedätyshoidosta. Eritoten Tumpulle eilisen kaltaiset tilanteet ovat hienoja. Se voi joskus lenkillä ajan kanssa ihmetellä ja katsella muita koiria. Onhan se ihan toista, kun saada pelkästään kokemuksia pihoista vapaana kohti ryntälevistä rähisijöistä.