Ei mitään merkittävää. Arki sujuu painollaan.

On yritetty olla aina kun vain suinkin mahdollista koirien kanssa niin, etteivät ne molemmat ole mukana. Yrityksistä huolimatta pakostakin tulee paljon liikuttua, ulkoiltua jne. niin, että ollaan liikkeellä molempien kanssa. Koirat käyttäytyvät hyvin erilailla niiden ollessa yhdessä tai erikseen. Ne provosoivat toisiaan käytöksellään ja käskyjen perille meneminen heikkenee merkitävästi. Erityisesti tämä tulee esille toisia koiria tai jotain muuta kiihdyttävää kohdatessa. Ihan hyviä kokemuksia tästä erikseen liikkumisesta ja tekemisestä on tullutkin. Tumpun kohdalla se näkyy mm. leikkimisen selvänä paranemisena.

Eilen olin (kaitsu) Tumpun kanssa Kokkolassa kaupunkireissulla. Käveltiin keskustan ihmisvilinässä pari tuntia. Käytiin ostoskeskuksissa ilman mitään ongelmia. Myös useampikin koira kohdattiin mallikkaasti. Toki yhdelle yli-innokkaalle keskenkasvuiselle noutajalle piti varmuuden vuoksi ärähtää, sen yrittäessä lähestyä turhan nopeasti. Keskuspuistossa opeteltiin malttamaan lintujen perään lähtemistä kohtalaisella menestyksellä. Tumpun saalisvietti on erinomaisen hyvä ja läheltä lentoon pyrähtävät linnut ovatkin melkoinen haaste sille. Kerrassaan mukava päivä, vaikka vettä ja räntää tuli välillä kaatamalla.

Naapurin seisoja Topi ja Tiitu tekivät eilen ensimmäistä kertaa lähempää tuttavuutta. Oltiin Tiitun kanssa lähimetsässä leikkimässä, kun se yhtäkkiä ilmaisi jotain outoa olevan tulossa hiljaisella puh-haukahduksella ja seisoi tomerana tuijottaen syvälle metsään. Naapurin Topihan se sieltä ampaisi näköselle ja suoraa Tiitua kohti. Hetken jo mietin vähän huolestuneena, että mitähän tästä seuraa. Topista kun meillä ei ole kokemusta ja vielä sen taustaa tuntien ei ole oikein varma olo. Taas kerran tuli esille kuinka taitavasti Tiitu osaa näissä tilanteissa käyttäytyä. Se liehitteli, alistui ja tekeytyi vaarattomaksi, minkä jälkeen alkoi innokas leikki ja temmellys pellolla ja metsässä. Hämmästyttävä yllätys oli se, että Tiitu tuli kesken juoksemisen kutsusta luokse - no ei nyt ihan ensimmäisellä eikä toisellakaan kerralla, mutta tulipa kuitenkin. Kävipä siinä mielessä, että millaisiahan käänteitä tilanne olisi saanut, jos Tumppu olisi ollut mukana.

Ai niin. Tuostapa tuli mieleen, että se samainen irtokoira ampui taas pihalta tielle räksyttämään eteemme. Tällä kertaa tilanne sujui ilman vaaraa, mutta kyllähän siitä taas aikamoinen hässäkkä aiheutui. Positiivista oli se, että sain huudettua pihalla olevalle nuorelle miehelle, että tulla juttusille. Vietyään koiran tarhaan juttelimmekin hetken Tiitun ja Tumpun istuessa yllättävän kiltisti sivullani koko ajan. Kerroin ykskantaan, että eiköhän kannattaisi pitää koira kiinni, jos ei varmuutta sen käytöksestä ole. Ihan vaan siltä varalta, että minä en voi taata sen turvallisuutta, jos se ryntää yleiselle tielle uhittelemaan. Kyllä meidän lauma tilanteessa puolensa pitää - teidän kannalta valitettavasti. Ennenkuin mitään isoa vahinkoa tapahtuu toivottavasti otatte asian vakavasti ilman mitään ilkeilyä. Tänään se koira oli sitten kiinni pihalla :)

Onneksi sataa taas lunta. Tiet ja polut ovat taas olleet yhtä jäätikköä. Toivottavasti lumi pysyisi edes viikon. Enemmästä ei enää uskalla edes toivoa - saatika, että talvea tässä nyt toivomaan.