Suuressa Tarhassa on suru. Lauman pienin, hiljaisin ja huomaamattomin on poissa. Kaikki tapahtui niin kovin äkkiä.

Joulun aikaan alkanut sairaus osoittautui lopulta ihan muuksi kuin ymmärsimme. Pääsimme tänään viimein omalle eläinlääkärillemme ja Piu nukkui sillä reissulla ikiuneen. Munuaiset olivat loppu, mitään ei ollut tehtävissä. Välipäivinä toisella lääkärillä hoidettiin suun tulehdusta ja saimme antibioottikuurin, munuaisarvoja ei tuolloin mitattu.

Piu  (25.9.2001 -16.1.2009)

Nuku rauhassa pikkuinen,
meidän on niin ikävä sinua...