Tänään oli mukava päivä. Kävimme metsässä. Siitä vähän myöhemmin lisää.

Toisin oli eilen, sillä MunIhmiset sai jonkun ihme välähdyksen. Me kaikki kolme ahtauduttiin kummalliseen huoneeseen, jota ihmiset kutsuvat kylppäriksi. Aavistelin jo jotain outoa, kun ovi pantiin kiinni ja vettä alkoi tulla letkusta, joka on nimeltään suihku. MunIhmiset kastelivat mut yltäpäältä ja kaatoivat pullosta jotain hajua mun päälle. Oudointa koko jutussa oli se, et ne vaan ite yritti pysyä koko ajan kuivana. Hyvinhän kaikki lopulta meni ja minua kehuttiinkin kovasti. Vähänkö me riehuttiin pyyhkeiden kanssa, kun mua kuivattiin. Nyt olen kuulemma niin valkoinen ja kaunis. Pöh, niinku nyt en itse sitä tietäisi.

Iltapäivällä käytiin siis metsässä. Voi kuinka paljon siellä oli nuuskimista. MunIhmiset ne vaan kulkivat koko reissun nenä irti maasta. Iskä kyllä on kehityskelpoinen yksilö, sillä se ryömi ja kieri tuon tuosta pitkin mättäitä. Kameran kanssa se tosin ryömii, mutta hyvä alkuhan se on sekin. Jahka tässä yhteisiä vuosi kertyy enköhän saa sen oppimaan vielä nuuhkisen salat.

Äiskä on pal tomerampi ku iskä. Oon kuullu, et se kuulemma onki ollu tekemisissä saksanpaimenkoirien kanssa tosi paljon ja sitä vertahan minussakin on, vaikka toisinkin kerrotaan. Tänäänkin metsässä välillä opeteltiin niinku ihmiset sanoo "tapoja". Iskä ottikin kuvan malliksi kuinka hienosti istuminen käskystä minulta jo toisinaan sujuu.

Äiskä puhuu silloin tällöin ihmisten kanssa kovin viisaita koirien lihaskunnosta ja kehittymisestä. Olen ymmärtänyt, että se onki käynyt ihmisten hevos- ja koirahierojakoulun. Toiveissa onkin, että pääsen sen asiakkaaksi usein kunhan vähän kasvan. Kyllä minun kelpaakin, kun on hoidot taattu ihan kotosalla. Koirien lihaskunnosta kuulemma pidetään parhaiten huolta oikealla ja monipuolisella liikunnalla ja ravinnolla. Voisinkin pyytää, että äiskä joskus kirjoittelis tänne jotain aiheesta, niin te muutkin joita kiinnostaa saisitte tietoa.