Innostuttiin sitten Ylihärmään ryhmänäyttelyyn Tiitun kanssa. Lähtökohdat oli kyllä kaikkea muuta kuin hyvät. Tiitu on pesty milloin lie ja viikko sitten se alkoi todella pudottaa karvaansa. Parina päivänä siitä harjattiin kauppakassillisen verran irtokarvoja. Kaitsun toipuessa vasta kamalasta vatsataudista ei fiilikset olleet mitenkään luottavaiset.

Ajeltiin paikalle tosi myöhään ja kehäämme ei tarvinutkaan odotella kauaa. Tiitu käytäytyi kehässä hienosti, vois jopa paikoin sanoa sen esiintyneen edukseen. Muutos edelliseen näyttelyyn oli todella suuri. Kaikkiaan muutenkin näyttelypaikalla se oli paljon rennompi. Tuomarin tunnustellessa ja katsoessa hampaita Tiitu oli avoin oma itsensä. Hampaiden katsomisen jälkeen sai tuomari Tiitulta palkkioksi melkoisen märän suudelman suoraan suulle :)

Tässäpä päivän saldo: NUO ERI,  NUK1, PN1, ROP, SERT. Tuomari Ove Germundsson, Ruotsi (oma vapaa käänös): "Hyvin miellyttävä oikeanmallinen narttu. Hyvämuotoinen pää (med bra detaljer). Hyvä pigmentti. Erinomainen kaula, selkä, (benstomme ?) ja tassut. Erittäin hyvämuotoinen rinta ja (front ?). Erinomaisen terveet liikkeet. Oikea turkki. Hyvä kokonaisuus." Muutama sana ja asiayhteys ei meinanut kääntyä, joten kirjoitin sulkuihin kääntymättömät sanat ruotsiksi.

Kun Anne ja Tumppu olivat kotona, jäätiin me Tiitun kanssa myös isoon kehään ryhmäkilpailuun. Aika kävi pitkäksi, vaikka käytiin autoajelullakin välillä. Useamman tunnin hengailu ja odottelu näyttelyalueella söi kyllä voimat niin minusta kuin Tiitustakin. Ryhmäkehässä oli 28 koiraa ja riitti siinä ihmettelemistä meille molemmille. Tiitu oli sitä mieltä, ettei tylsempää voi olla ja kertoi kyllä myös kaikin keinoin sen. Ei meillä tässä kisassa ollut enää mitään asiaa. Tämä vaihe näyttelyissä on jo esiintymiskokemusta omaaville koirille. Onneksi päästiikin kotimatkalle, jonka Tiitu nukkui koko matkan.

1319732.jpg

Kotona yritettiin ottaa poseerauskuvaa.

Näyttelypäivän aikana ehti tarkkailla Tiitua ja sen käyttäytymistä. Tuli myös pohdiskeltua millainen Tiitu oikeastaan on. Tiitu on näyttelykehässä kuin luonnonlapsi. Se pärjää omillaan, sillä me ei todellakaan olla näyttelykoulutuksessa käyty. Tiitu on tavattoman rehellinen ja avoin. Kun sen mielestä kaikki on ok, se näkyy siitä päältä, se käyttäytymisessä jne. Ihan samoin, jos asiat alkavat mennä Tiitun mielestä tylsäksi, se ilmoittaa kyllä senkin. Tiitu ei todellakaan ole pidättyväinen tai arka. Jokainen vastaan tullut ihminen tai koira sai siltä ystävällisen ja avoimen vastaanoton. Tiitu oli valmis heti leikkiin niin toisten koirien kanssa kuin näyttelyalueella leikkivien pikkupoikien kanssa. Mukava kokemus, ylivoimaisesti paras näyttelypäivä tähän astisista.