Kävimme tänään (Kaitsu ja Tiitu) Ylivieskassa mätsärissä. Paikka oli ainakin meille haastellinen - maneesi hevosenpaskoineen. Joku oli ripotellut herkkuja koko lattian alalle. Tiitu tykkäs. Myös Henna ja Wanda olivat siellä. Mukava oli vaihtaa kuulumisia. Paljon yhteistä koirilla tuntuu olevan. No miksei sisaruksilla niin olisikin. Hauskaa oli myös huomata, että taisivat tytöt toisensa tuntea, sen verran lämminhenkinen ja riehakas tapaaminen oli.

Kaiken kaikkiaan ihan kohtalaisestihan reissu meni. Onhan meillä vielä paljon treenaamista malttamisen kanssa. Tiitu haluaa ehdottomasti nuuskia ja moikata jokaisen vastaantulijan oli kyseessä sitten koira tai ihminen. Kehässä kaikki sujuu paljon paremmin kuin ulkopuolella. Oman vuoron odottaminen paikallaan on yhtä tuskaa. Varsinkin, kun vaihdoimme Hennan kanssa kuulumisia, oli Tiitulla melkoisia vaikeuksia pysyä aloillaan. Mieli teki koko ajan Wandan kanssa riehumaan.

Jos vertaa Kannuksen reissuun, oli Tiitu nyt jotenkin paljon hermostuneempi koko ajan. Se haukkui, ulvoi ja ryntäili heti, jos vähään aikaan ei tapahtunut mitään kiinnostavaa. Pieni kävely ja nuuskuttelemaan pääsy rauhoitti olemusta välittömästi. Juuri tämän takia kehässä käyntikin on helpompaa, silloin on jotain tekemistä.

Parinamme oli pieni villakoira. Kehässä Tiitu meni pitkiä matkoja nenä maassa herkkuja etsien, mutta eteni kuitenkin koko ajan. Paikallaan seisomisen kanssa on vielä tekemistä, mutta tuomari otettiin vastaan häntä heiluen ja hampaiden katsominen sujui mallikkaasti. Tuomari kehui hyvästä esiintymisestä ja Tiitu sai punaisen nauhan. Punaisten ollessa kehässä oli siellä tosi paljon koiria. Kuitenkin tämä osio meni mielestäni paljon paremmin kuin ensimmäinen. Tiitu malttoi hyvin ja seisoi paikallaan pitkän tovin niin, että sain jopa sen jalkoja siirrellä. Ei me sijoituttu, mutta saatiinpa taas paljon hyvää kokemusta tilanteesta kohdata miuta koiria. Ihan mukava päivä.

Wanda sai sinisen. Henna kertoi tuomarin kysyneen, että onko Wanda liian iso. Vähän tätä ihmeteltiin Hennan kanssa. Tiituhan on viisi kiloa painavampi, eikä sen koosta tuomari kysynyt mitään. Wanda on kyllä komeassa karvassa, joka tekee siitä isomman näköisen, mutta silti tuomarin arvio ei kyllä ihan oikeaan osunut. Wanda on kasvanut kovasti. Se ei enää ole pieni ja hento, vaan muistuttaa yhä vaan enemmän, jos mahdollista, Hippiä. Panin myös merkille, että Wandalla on upean möreä hakku. Tiitun haukkuminen on ihme vikinää Wandaan verrattuna.

Anne ja Tumppu olivat koko päivän Kokkolassa kaupunkikävelyllä. Toiveena oli kohdata mahdollisimman paljon ihmisiä ja varsinkin muita koiria. Huono tuuri oli ollut. Koiria ei tullut vastaan kuin muutama. Sen sijaan ihmisten ohittaminen oli sujunut hyvin. Meidän pitäsi päästä Tumpun kanssa treenaamaan toisten koirien ohittamista, mutta täällä maalla se ei olekaan ihan yksinkertaista. Mitenkähän saisi aikaiseksi muutamia koiria paikalle jonnekin, että sais rauhassa Tumpun kanssa niitä ohitella. Eipä se olisi pahitteeksi Tiitullekaan.