Lämmin ilma oikeastaan pakotti lähtemään koirien kanssa uimaan. Kovin vaikea on tällaisella helteellä oikein muutakaan siedettävää liikuntaa keksiä. Vaan mikäpäs siinä uinti on hyvää liikuntaa ja meillä on vielä paljon siinä opeteltavaa. Käveltiin järven toiselle puolelle venepaikalle, jossa on vähän enemmän tilaa ja parempi pohja kuin tuossa omassa rannassa.

Uiminen alkaa jo näyttää molemmilla koirilla rennolta ja ne ovat vähitellen sinut veden kanssa. Tumppua on pakko pitää liinassa, siitä kun ei ole mitään takeita minne saakka se lähtee uimaan. Heittelimme keppejä veteen, vaikka uiminen kyllä alkoi jo sujua ihan ilman mitään. Varsinkin Tumppu uiskenteli pitkiä pätkiä hyvin rennonoloisena.

Tiitu oli taas oma itsensä. Sen "hetimullekaikkitänne" asenne aiheutti hetkeksi hämmentevän tilanteen, jonka hyvällä tuurilla satuin saamaan kuvattua. Anne hetti koirille kepin, jonka perään Tumppu lähti ensin, mutta Tiitu tietenkin perään. Ja se jyräsi uimalla Tumpun ylitse niin, ettei Tumpua hetkeen näkynyt lainkaan. Lopulta Tumppu kuitenkin pullahti pintaan kuin korkki ja jatkoi uimistaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tässäpä kuvasarja.