Täällä blogissa on kovin vähän ollut juttuja koirien tuhotöistä. Osin se johtuu siitä, että pääsääntöisesti on mennytkin tosi hyvin. Joskus sitä jopa kuvittelee, ettei mitään enää sattuisi. Varsinkin, kun tyttöjen jäädessä kahdestaan on ne erotettu toisistaan. Tumppu on ollut makuuhuoneessa ja Tiitu kissojen kanssa asustaa muuta taloa. Kissoille on toki vielä oma turvapaikka portilla erotettuna kodinhoitohuoneessa.

Koirat eivät ole joutuneet meillä säännöllisesti oleen yksin vielä, mutta onhan sitä kuitenkin harjoiteltu. Viime viikolla Anne jätti koirat sitten kotiin muutamaksi tunniksi. Toimenpiteet ennen lähtöä olivat huolelliset. Kaikki ylimääräinen kerätään pois pöydiltä ja tasoilta, mikä voisi vähänkin kiinnostaa koiria tai kissoja. Tummpu jäi tapansa mukaan makkariin portin taakse. Annen poissaolon aikana oli Tumppu kyllästynyt makuuhuoneen verhoihin.

Koirien aktiivisuus ja kekseliäisyys on välillä hämmästyttävää. Kunpa sen vaan saisi kanavoitua johonkin hyödylliseen. Mikähän kumma noissa verhoissa sai moisen purkauksen heräämään. Vasemalla oleva puukannatin on halennut kahtia, joka ei ihan pikkunykäsyllä rikki mene. Lisäksi makkarissa olleet tyynyt olivat saaneet kyytiä erityisesti vetoketjut olivat olleet Tumpun mielestä tosi kiinnostavia. Muutenkin koko makuuhuone oli kaaoksen vallassa. Osa verhojen ja tyynyjen kappaleita oli Tiitu onnistunut vetämään portin alta itselleen. Portti sentään oli tällä kertaa pysynyt ehjänä. Sen tytöt olivat aiemmin yhteistuumin silpunneet palasiksi ja on kertaalleen korjattu.

Että näin. Kyllähän tässä pienellä jännityksellä odotellaan kuinka jatkossa käy, kun Anne aloittaa myös työt ja tytöt saavat olla säännöllisesti pidempään kahdestaan. Koittaako alueemme kangaskaupoille uusi sesonki.